Päiväretki Hyyppäänvuorelle

Kesäloman To do -listaan kuuluu retkeily ja luonnossa liikkuminen. Tänä kesänä oli tarkoitus myös yöpyä luonnonhelmassa, mutta se hauskuus taitaa jäädä ensi kesälle. Lomaa on jäljellä vielä noin kuukausi, joten päiväreissuja kerkeää tehdä vielä monia! Eilen käytiin valloittamassa Laukaassa sijaitseva Hyyppäänvuori, jota kutsutaan myös Keski-Suomen Koliksi. Sitä nimitystä en kyllä ihmettele yhtään, niin upeat maisemat vuorelta oli! Retkeilysää oli mitä mainioin; puolipilvistä ja sopivan lämmintä. Yhtään hirvikärpästä ei pörrännyt ympärillä, vaikka niitä pelkäsin etukäteen.

Hyyppäänvuoren reissu alkoi noin puolentunnin ajomatkalla Laukaaseen. Reissukaverina toimi maailman paras äiti, sekä koira. Luontopolun lähtöpaikalle oli hyvät opasteet ja jätimme auton pienelle parkkipaikalle. Heitimme reput selkään ja lähdimme matkaan. Viivi oli kiinni joustohihnalla Hurtan juoksuvyössä, joten sain kädet vapaaksi taluttamisesta. Parkkipaikalta vuorelle ei ollut matkaa kuin muutama kilometri, mutta jyrkät nousut tuntuivat kyllä pian jaloissa. Huipulle päästyämme maisemat olivat aivan mahtavat! Niitä olisi voinut jäädä katselemaan vaikka koko päiväksi.

Vuoren seinämässä on myös luola, joka meiltä jäi tällä kertaa valitettavasti näkemättä, sillä reitti alas luolalle oli koiran kanssa turhan jyrkkä. Kierrettiin vuoren huippua jonkin aikaa ja pysähdyttiin sitten ihanalle jäkälän peittämälle rinteelle syömään eväitä. Tulenteko alueella oli kielletty, joten eväänä toimivat täytetyt patongit. Jälkkäriksi oli mukana kahvia ja lakritsia. Kylläpä maistui kahvi hyvältä ulkona nautittuna! Evästauon ajan Viivi sai olla vapaana ja se kieriskeli sammalissa ja söi mustikoita suoraan varvuista.

Evästauon jälkeen ihailtiin vielä hetki maisemia ja laskeuduttiin sitten alas vuorelta. Viivi osasi hienosti odottaa jyrkkien laskujen kohdalla, eikä rynninyt mäkeä alas. Alhaalta lähti luontopolku kohti partiolaisten tupaa. Jatkettiin matkaa sinne suuntaan ja Viivi pääsi uimaan Karhulampeen. Kierreltiin Karhulammen ympäristössä vielä jonkin aikaa ja palattiin sitten autolle. Reippailua tuli yhteensä reilu neljä tuntia. Viivi oli reissusta sen verran poikki, että nukkui sikeästi koko kotimatkan. Hyyppäänvuorelle täytyy palata ehdottomasti vielä ruskan aikaan!

Hyyppäänvuori Karhulammelta katsottuna.

Märkä juhannus

Me vietettiin juhannus perinteisesti Saarijärvellä mökillä sukulaisten kanssa. Yleensä mökkireissuilla tulee otettua paljon kuvia, mutta nyt huonon sään takia saldo jäi surkean pieneksi. Kuten kuvista näkee, Viivi oli koko ajan märkä. Se juoksi sateessa, hyppi laiturilta veteen ja kieriskeli mudassa. Viivi ei kerennyt kuivua kunnolla missään vaiheessa ja niinhän siinä kävi, että korvan alta löytyi kotona pieni märkivä hotspot. Se ei onneksi laajentunut, mutta kipeä se oli. Leikattiin alueelta karvaa lyhyemmäksi, puhdistettiin usein ja laitettiin hoitavaa rasvaa. Näin saatiin hotspotti kuntoon pelkillä kotikonsteilla.

Blogiin on tulossa lähiaikoina postauksia mm. Viivin ensimmäisistä riistanoudoista, yhteistyökumppaneista, tokossa edistymisestä ja mun tulevasta opiskelupaikasta. Pysykäähän siis kuulolla!

Mikkelipuistossa

Maanantaina päätimme äitini kanssa lähteä isoveljeni luokse Mikkeliin.Viivi pääsi tietysti mukaan reissuun. Viivin kanssa on helppo reissata; se tykkää automatkoista ja sopeutuu nopeasti uusiin paikkoihin. Perille päästyämme isoveljeni oli vielä töissä ja menimme kuluttamaan aikaa kauniiseen Mikkelipuistoon (Mikkelipuistosta voi lukea lisää täältä). Alueelle oli vapaa pääsy ja ihme ja kumma missään ei näkynyt kieltomerkkejä, ettei koiraa saisi tuoda alueelle. On kyllä niin paljon kaupungista kiinni, miten koiriin suhtaudutaan.

Illemmalla Viivi jäi isoveljeni luokse lepäilemään, kun kävimme kaupassa. Yhtään ei jäänyt ovelle vinkumaan tai tuhonnut mitään, vaikka oli vieraassa paikassa. Hieno koira.

Tiistaina käytiin kaupungilla kävelemässä ja Viivi sai paljon huomiota ja rapsutuksia. Ihmiset jaksavat ällistellä sen rauhallisuutta ikään nähden. Myös vaalea väri on monelle ihmetys. Eräs vanhempi rouva erehtyi jopa kysymään, että onko Viivi albiino, kun on niin kovin vaalea turkki :D

Ps. Albiino-koira kävi lauantaina virallisessa silmätarkastuksessa ja eläinlääkäri kehui silmät kauniiksi ja terveiksi :) Ilmoitin Viivin myös 12.7  Laukaan kaikkien rotujen näyttelyyn.

Parvekeprinsessa

Parveke laitettu kesäkuntoon! Viime kesänä heinäseipäistä tehdyt tikkaat saivat taas uudet kukat ja yrtit. Toivotaan, että valtavan suuresta amppelitomaatista tulee satoa (eikä Viivi käy napsimassa niitä). Viivi oli ahkerana apuna kukkien istutuksessa ja kävi sen jälkeen päiväunille sohvalleen, josta on tullut sen lempipaikka. Viivi onkin nukkunut sohvalla melkein joka yö vapusta lähtien.