16.11.2016

Rauniohakua Kokkolassa

Meillä on ollut koulussa nyt hurjan paljon käytäntöä koirien kanssa; pallopaimennusta, tokoa, aksaa, hakua, jälkeä, trimmausta ja nosea. Kahden koiran kanssa treenaaminen on osoittautunut tosi mukavaksi. Enää en kuluta yhtä koiraa loppuun pitkillä oppitunneilla, vaan voin vaihtaa koiran välissä, niin toinen pääsee lepäämään. Viime viikon keskiviikkona vuorossa oli hakua raunioilla Kokkolassa. Tarmo ei saa tehdä hakuhommia Tulli-uransa takia, joten matkaan lähti vain Viivi.

Raunioilla koira etsii piilossa olevaa ihmistä rakennusjätteen, raunioiden tai lohkareiden seasta.


Postauksen kuvat © Katja Säilynkangas

Kun käytännöntunnit ovat maastossa, kuljetaan määränpäähän koulun autoilla. Koirat matkustavat auton perässä koirakärryssä. Nyt kuitenkin koulun autot olivat kaikki käytössä, joten mentiin omilla autoilla. Perillä opettaja kertoi meille lyhyesti pelastushausta ja sen jälkeen lähdettiin tallaamaan aluetta ja tutustumaan siihen. Alueella oli paljon piilopaikkoja; kivikasoja, betonirenkaita ja tunneleita. Sieltä löytyi myös korkea lintutornin tyyppinen rakennelma sekä rakennus johon pääsi myös sisälle. Sen edustalla oli koulutuskenttä, jossa suoritetaan pelastuskokeen ketteryysosuus. 

Kun alue oli tullut tutuksi, opettajamme näytti omalla koirallaan ketteryysosuuden kentällä. Siitä siirryimme raunioille ja kolme maalimiestä meni hänen koiralleen piiloon. Kaikki maalimiehet löytyivät hienosti ilmaisun kera. Sen jälkeen päästiin kiertämään aluetta vielä omien koiriemme kanssa. Samalla katsottiin koiran ketteryyttä aluella; uskaltaako sen päästää vapaana etsimään kaikkialta, vai onko vaarana, että se loukkaa itsensä. Täytyy myöntää, että vähän pelotti Viivin puolesta.. Sehän onnistuu telomaan itsensä metsässäkin.. Yllättävän rauhallisesti Viivi kuitenkin tallusteli alueella. Kiertelyn jälkeen vietiin koirat takaisin kärryyn ja ajettiin Kokkolan ammattiopistolle syömään.




Kun palattiin takaisin, Viivi sai kunnian olla ensimmäisenä etsimässä. Kolme maalimiestä näytti namipurkkeja Viiville ja lähtivät piiloutumaan alueelle. Viivi sai katsoa hetken aikaa heitä ja sitten käännyimme pois päin. Hetki odottelua ja Viivi vapaana etsimään. Se juoksi aluksi sydämensä kyllyydestä sinne tänne, kunnes sai ekan vainun nenäänsä. Silloin se tajusi mistä hommassa on kyse ja kaikki maalimiehet löytyivät nenän avulla.

Oli oikein mukava päivä mukavassa seurassa ♥



2 kommenttia:

  1. Kuulostaapa kivalta hommalta! Katsoin alkuun että ekassa kuvassa Viivi on kakalla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha voi ei, näyttää tosiaan siltä, että Viivi olisi kakalla! :'D Hauskaa hommaa tuo hakuilu kyllä oli! :)

      Poista

Kaikki rohkeasti kommentoimaan ! :)